Eino Leino

Kainuulainen Sami Sainio tulkitsee Eino Leinoa runovideon muodossa jo kolmatta vuotta peräkkäin. Mikä on saanut kainuulaisen nuoren miehen perehtymään runoilijan sielunmaisemaan näin syvästi ja mitä Eino Leinon perinnöstä on tänä päivänä ammennettavaa?

”Me omalta osaltamme haluamme tuoda Leinon runoutta helposti lähestyttävään muotoon kaikille, mutta erityisesti nuorille. Haluamme pitää yllä kainuulaista kulttuuriperintöä modernin maailman melskeessä, sillä sen ajankohtaisuus ja merkitys ei iäisyyksiin katoa.”

Näin kertoo Paltamosta lähtöisin oleva vapaassa ammattiteatterissa, Vaara-Kollektiivissa freelance näyttelijänä ja ohjaajana vaikuttava Sami Sainio. 6.7.2022, runon ja suven päivänä julkaistaan jo kolmas runovideo, jossa Sami Sainio tulkitsee Eino Leinon ajattomia runoja – tällä kertaa kyseessä on runo nimeltä Tähtitarha. Nuorelle miehelle runovideon teko on antanut paljon:

”Kolmannen runovideon tekeminen on ollut minulle antoisaa ja jopa elintärkeää työtä, sillä se on tarjonnut minulle kiinnikekohdan elämääni suuren surun keskellä, isäni poismenon myötä. Elämän rajallisuus on tullut minua lähelle tänä keväänä ja sen vaikutuksia koen näkeväni myös videolla. Mitä teemme tällä ainoalla elämällä joka meille on annettu?

Matka kohti Eino Leinon tulkintaa alkoi höyrylaivalta

Alun perin kainuulainen nuori mies on lähtenyt uppoutumaan Eino Leinon hahmoon matkailuyrittäjä Ollis Leppäsen innoittamana – höyrylaiva S/S Kouta kiertää runoilijan synnyinseutuja ja seilaa hänen sielunmaisemissaan, josta syntyi ajatus Eino Leinon yhdistämisestä höyrylaivaristeilyyn syvemmin. Matkailuyrittäjä ottikin yhteyttä Vaara-Kollektiivin tuottajaan Veikko Leinoseen, jolta tiedusteltiin kuka voisi näytellä Eino Leinoa – asiaa ei tarvinnut pitkään pohtia, vaan ensimmäisenä mieleen tuli kainuulainen Sami Sainio. Tästä alkoi Eino Leinon näytteleminen näytelmäristeilyillä höyrylaivalla, ensi-iltansa se sai vuonna 2019. Koronavuosista huolimatta Eino Leinon hahmo on ihastuttanut ja koskettanut risteilyillä muutamaa sataa ihmistä näiden vuosien aikana.

Näytelmäristeilyistä ihastuneena ohjaaja Henri Karjalainen ehdotti Samille yhteistyötä Eino Leino -runovideoiden muodossa. Yhteistyö Karjalaisen kanssa alkoi vuonna 2020, eikä loppua näy.

”Runo Vapaa mies puhutteli silloin mielestämme sen vuoden tilannetta ajankohtaisella, epäsuoralla ja syvällisellä tavalla. Työ on pitkäjänteistä ja haastavaa ja omaksuttavaa on loputon määrä. Tavoitteeni on olla vuonna 2026 niin valmis Eino Leinon hahmossani, että silloin voisin esittää teatterin kantaesityksenä Leinoa runoilijan kuoleman 100 vuotisjuhlavuotena. Mikäli kehityn enemmän laulajana niin miksei Kainuussa voitasi esittää Oulujärven rannalla Leino oopperaakin tulevaisuudessa?” Pohtii Sainio.

Eino Leinon sydän ja mieli kaipasi usein synnyinseuduilleen

Miksi Eino Leinoa tulkitaan nimenomaan Kainuussa, mikä oli tuon runoilijan suhde Kainuuseen ja mitä se merkitsi hänelle? Sami Sainion mukaan Kainuu merkitsi Leinolle kaikkea. Leinon taidekäsitys on muotoutunut kotiolojensa ”hauraan haavekatoksen alla” ja hän on pyrkinyt työllään tuomaan esille sitä katoavaa ja traagisen kaunista sielunmaisemaa niin ihmisten tuntojen kuin koko luonnon koko koreuden innoittamana. Runoilijan omat sanat kuuluvat näin:

”Tuulen tuomat, viiman viemät ovat olleet säveleni. Mutta niiden laulavan poljennon on purrenpohjaa vasten vaahtoava laine itse luonut; antanut suomalaisen sisäjärven ulappa niiden alku- ja loppusoinnut, aamun ja illan ruskot niiden muut runokoristeet.”

Kuka koskaan onkaan Oulujärvellä vieraillut, jota myös Kainuun mereksi kutsutaan, voi näistä sanoista löytää tutun paikan sävelien syntypaikaikaksi.

Kainuussa Leinon perintö elää ja voi hyvin

Eino Leinon merkitys Kainuulle ja kainuulaisille on tunnustettu – Kainuun maakunnassa perinteistä ja Eino Leinon perinnöstä huolehtii niin Kainuun lausujat kuin Eino Leino-säätiö. Lisäksi Kajaanissa on omistettu runoudelle kokonainen heinäkuinen viikko: Runoviikot. Kokonaisuudessaan Eino Leinon merkitystä kainuulaisille on vaikea arvioida, mutta Sainiolla on omia arvailujaan asian laidasta.

”Voin puhua vain omasta puolestani ja laajemman joukon tuntojen arviot ovat olettamuksiani. Se merkitsee rakasta, tärkeää ja puhdasta luontosuhdetta. Se merkitsee ihmisen vapautta elää omannäköistään elämää täällä kaunehimman maan sylissä.”

Runoudesta voi nauttia jokainen Leinon synnyinmaisemissa

Sami Sainiolla on myös ajatuksia siitä, mitä jokainen Kainuuseen saapuva matkailija voi kokea runoudesta tai Eino Leinosta. Kiinnostavaa nähtävää ja tekemistä löytyy vaikka Eino Leino ja runous eivät ole päällimmäisiä kiinnostuksen kohteita. Kainuussa matkailija voi yhdistää upeat luontokohteet ja tutustua monella eri tavalla myös Eino Leinon sielunmaisemaan. Ärjänsaaressa vierailu, Oulujärvellä purjehtiminen ja höyrylaiva Kajaanin joelta kuljettavat matkailijan suoraan runoilijan synnyinmaiseman ytimeen. Eino Leinon runouden ympärille on muodostunut monenlaista muutakin koettavaa.

”Eino Leino talo pitää yllä kulttuuriperintöä ja järjestää tapahtumia sekä näyttelyitä. Oulujärven jäällä pidettävät Leino hiihdot ovat osa moninaista Leinon runouden ympärille syntynyttä elämysmatkailua.”

Mikäli matkailija mielii tapaamiseen Eino Leinon kanssa, on sekin Kainuussa lähes mahdollista; Sainio esiintyy edelleen höyrylaivan näytelmäristeilyillä ja Paltaniemen Eino Leino-talolla on mahdollista päästä jopa kahvittelemaan itsensä runoilijan kanssa – Sainion tulkitsemana. Jatkosta Sainiolla on myös ajatuksia:

 ”Tulevaisuudessa voi olla mahdollista viettää juhlia Leinon kanssa ravintolassa aivan kuten ne olivat huikeita tapahtumia aikanaan Helsingissä sata vuotta sitten. Siihen on vielä matkaa, mutta toiveissani tällainen siintää, sillä hänen rakkauselämäänsä en vielä liiemmin ole käsitellyt draaman keinoin”

Eino Leino – Tähtitarha

Alta löytyvältä videolta löydät Eino Leinon sielunmaisemia Helsingistä upeaan Ärjänsaareen. Matkaa siivittää Eino Leinon runo Tähtitarha, Sami Sainion tulkitsemana ja Henri Karjalaisen ohjaamana. Nautinnollisia runovideohetkiä!